Mitä välii? -Koulutuksella on aina väliä!

Aamulla 3.10. Hesari auki, kuppi kahvia ja siellä se oli vieraskynässä; ”Syrjäytymistä voitaisiin torjua räätälöimällä nuorille uudenlaisia työn ja koulutuksen yhdistelmiä.” YES!
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ty%C3%B6+otettava+tavoitteeksi+tutkinnon+sijaan/a1349147313043

Sujuvasti ja monipuolisesti kirjoitettu juttu jäi pyörimään mieleeni ja nyt kun nyt illalla pääsin kotiin innostuin pohtimaan kirjoitukseen läheisesti liittyviä näkökohtia.

Faktaa:

Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita TE-toimistoissa oli joulukuussa 2011 noin 54 900. Heistä noin 17 000 on pelkän perusasteen varassa ja noin 32 000:lla on ammatillisesti suuntautunut tutkinto ja noin 5300:lla ylioppilastutkinto.  Kaikkiaan  20–29 -vuotiaita pelkän perusasteen varassa olevia nuoria on noin 110 000; heistä miehiä on 70 000. Kaikkein haastavin kohderyhmä ovat ne nuoret, jotka eivät ole minkään aktiivisen toiminnan piirissä, eivätkä hakeudu työttömäksi työnhakijaksi.                                      

Tiedot   http://www.tem.fi/files/32352/Nuorten_yhteiskuntatakuu_-tyoryhman_raportti_(2).pdf

Miksi näin pääsi käymään? Miksi koulutus ei tavoita nuoriamme? Koulutuksen kun tiedetään olevan tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä. ( Pelkkä peruskoulutus, työllisyysaste miehet noin 60% ja naiset 40%. Ammattikoulutus , työllisyysaste yli 80%)                                                                                                                                                                                    

Syitä on monia. Meillä täällä Helsingissä kaikille peruskoulunsa päättäneille ei riitä toisen asteen jatko-opiskelupaikkaa, kaikkialla  koulutus ei tavoita kaikkia tai opiskelutaidot ja motivaatio on totaalisen hukassa.

 Hallitus on päättänyt koulutustakuusta  koskien niitä nuoria, jotka saman vuoden aikana päättävät perusopetuksen. Takuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen osana hakumenettelyn  normaalivalintoja. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret pääsevät mahdollisimman nopeasti perusasteen päätettyään jatkokoulutukseen, sillä tutkimusten mukaan mitä kauemmin siirtyminen ammatilliseen koulutukseen kestää, sitä vaikeampaa opintojen aloittaminen on. Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta. Mutta entä motivaatio?

          Niinpä.  Mitä välii???  Ketä kiinnostaa?   Onks´ pakko?   Tää on niin perseestä!

      Kevennyksenä  samaan fraasisanastoon  jo aikoinaan työssään törmännyt Santra Saukko:                    http://opettajatv.yle.fi/blogi/santrasaukko/emma-tieda-ihan-sama-mita-valii

Vieraskynä  tarjoaa   konkreettisia  ehdotuksia siitä,  mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi juuri koulupudokkaiden kohdalla. Heillä on usein kokonaisvaltaisempia elämänhallinnan vaikeuksia eikä perinteinen toisen asteen koulutus  pysty niihin vastaamaan.

”Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ammatillisessa koulutuksessa olisi ajateltava tutkintotavoitteiden sijaan työllisyystavoitteita.”

Esimerkkeinä kirjoitus nostaa esiin työammattikoulutuksen, jossa tähdätään työllistymiseen tutkinnon osia suorittamalla ja työpajassa aloitettavan opinnollistamisen. Tavoitteena siinä on että työpajalla suorittettuja tutkinnon osia voitaisiin hyödyntää ammatilliseen koulutukseen siirryttyessä

Kiitos Markku  Aunola ja Petteri  Ora. Kirjoituksenne käsittelee  juuri niitä asioita, joista olen työssäni  ja  toimissani  yrittänyt saada eteenpäin.

Meillä on jo kokemusta työpajatoiminnasta, joissa matalan kynnyksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja tekemällä oppimisen kautta on saatu  aikaan hyviä tuloksia.  Yhteistyön kehittäminen ammattioppilaitosten kanssa mahdollistaa yhä useamman nuoren pääsyn suunnitelmallisen opin pariin.  Kun vielä pajapalveluja vahvistetaan starttivalmennuksella,  etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten ohjaaminen kohdennettuun  palveluun nopeutuu.

Näillä mennään. Luotan myös peruskoulun kasvatukselliseen voimaan mikäli sille taataan riittävästi resursseja opetustehtävän lisäksi  oppilaiden kohtaamiseen. Huomioon tulee ottaa   koulutuksen tukipalveluiden, ennen kaikkea oppilashuollon ja oppilaanohjauksen  riittävä määrä. Koska koululaitos on ainoa instituutio joka kohtaa 9 vuotta melkein jokaisen  lapsen, on sen merkitys valtava ja siihen panostetut investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevina vuosina

Myrskylän selvityksen mukainen arvio on, että  40 000 syrjäytynyttä nuorta maksaa yhteiskunnalle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhtenä osana Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmän työtä teetettiin Allianssin johdolla  ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokysely  ajanjaksolla 19.10.-7.11.2011 johon  vastasi 6 336 nuorta. Kyselyssä selvitettiin erityisesti nuorten saamaa ja tarvitsemaa tukea koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Vastausten perusteella nuoret kokevat jäävänsä yksin valintojensa kanssa. Nivelvaiheisiin liittyvät opiskelijoiden tarpeet ovat vain kasvaneet. Siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen opintoihin korostuu opinto-ohjaajien yhteistyö peruskoulujen opinto-ohjauksen kanssa ja ohjaava ote  uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa.

Muistakaamme, kaveria ei jätetä.

Nyt, koulutus kohdalleen. 

                                                                                                   - Saa äänestää